ESSAY: Securing water or chasing gold? the dilemma facing kuusamo with lat66’s mining proposal.

(Selaa englanninkielisten ohi, jos haluat suomenkielisen version)

Today, I want to discuss a pressing issue that has recently unfolded in Kuusamo, Finland, and urge us to rethink our investment priorities in light of global water scarcity trends.The Misleading Promises in Kuusamo Initially, the mining project in Kuusamo, pushed by Lat66’s lobbyist, was presented as a minimal impact operation—promising a small hole in the ground with mineral separation occurring elsewhere, far from the national park and critical water reserves. This was justified by the need for minerals like cobalt for defense and traffic electrification, suggesting a sustainable approach that would spare the local environment. However, the narrative has drastically changed. The same site is now proposed to be developed as an open, standalone gold mine, much like the previously debunked Dragon Mining concept. This represents a significant escalation in both the scale of the project and its potential environmental impact, directly contradicting earlier assurances.

Europe’s Growing Water Scarcity Issue: The importance of preserving water-rich areas like Kuusamo becomes evident when we consider the broader European context. According to the European Environment Agency, water scarcity affected 34% of the European Union territory during at least one season in 2022. With climate change expected to exacerbate this issue, the strategic importance of freshwater reserves cannot be overstated.

Groundwater: A Stark Contrast Between Europe and Australia In Europe, and particularly in places like Kuusamo, groundwater is often just a few meters from the surface, making it relatively easy to access and highly susceptible to contamination from surface activities. This is in stark contrast to Australia, where groundwater can be found at much greater depths, sometimes several hundred meters below the surface. This difference highlights the vulnerability of Kuusamo’s water resources to mining activities, which could irreversibly affect the quality and availability of freshwater.

The Global Shift Towards Water Investment: Given the increasing value of clean, accessible water highlighted by ongoing research and policy shifts worldwide, regions like Kuusamo represent not just ecological treasures but also critical assets in the global fight against water scarcity. As investors, it is crucial to recognize that the long-term value of preserving such resources could outweigh the short-term gains from extractive projects.

Local Heritage and Opposition: The local community in Kuusamo has a deep-rooted history of protecting their water resources, famously demonstrated during the "Koskisodat" or rapid wars. These historical events reflect the community's long-standing commitment to preserving their natural water sources against large-scale industrial exploitation. The proposed mining site is near critical waterways used for residential and recreational purposes, including fishing and rafting, which are not only ecological activities but also significant economic contributors through tourism. In 2023, the tourism sector in Ruka-Kuusamo generated significant economic benefits, amounting to 152.7 million euros in direct revenues, which represents 17.34% of all industry turnover in the area. As in my earlier post on this forum, this is based on the areas nature tourism and not only ski tourism where the three national parks in the area and rivers + lake Kitka are the main reasons for the areas success - this is unique specifically to this Kuusamo area. If you combine the pride, love and knowledge of the locals in the whole country of Finland, known as the country of over 180 000 lakes. If you consider that, you see why social acceptance is impossible.

YLE "Finnish president praises 'downhill' swimming competition" in Oulanka national park that is in close vicinity to the suggested LAT66 mine. https://yle.fi/a/74-20100719 - this gives an idea of what the waters are like.

A Call to Prioritize Water Conservation: The situation in Kuusamo serves as a case study for a global shift in investment priorities. As water scarcity becomes a more pressing global issue, investing in water conservation and infrastructure, rather than in projects that could jeopardize these resources, appears not only as a more sustainable choice but also as a potentially more profitable strategy in the long run.In conclusion, let’s consider the broader implications of our investment choices. In a world where water is becoming increasingly scarce, protecting and investing in water resources like those in Kuusamo could be the key to sustainable, profitable investment strategies.

I hope this post encourages us to think critically about where and how we invest, especially in a world where environmental sustainability is becoming increasingly central to economic success.

The lat66 controversy: environmental and community impact in kuusamo, an essay.

An essay: The LAT66 (DCX/LAT) mining project, which is planned in the Kuusamo area of Finland, a region known for its pristine wilderness and vibrant nature tourism. This area is uniquely positioned in the middle of a triangle formed by three national parks: Oulanka, Riisitunturi, and Salla, which are crucial to the local tourism industry that attracts more and more visitors from across Europe and the United States.

The LAT66 project, primarily marketed to investors as a gold mine and locally as a cobalt project under the EU Critical Raw Materials Act (CRMA), raises significant environmental and social concerns. The potential mining site is uncomfortably close to these national parks, and the impact of mining operations could be directly visible on the routes used by tens of thousands of nature & wilderness tourists each year. This visibility is compounded by the presence of over 3,000 holiday homes in the northern Kuusamo region alone, which rely on the area's pristine waters & fishing and unspoiled natural environment in the national parks.

LAT66 is strategically leveraging the EU Critical Raw Materials Act (CRMA) to expedite the project, primarily marketing it locally as a cobalt project. This strategic positioning under the CRMA is crucial as it allows the project to potentially fast-track through various regulatory and environmental hurdles. It's essential to understand that the extraction of cobalt, is secondary to the primary goal of gold mining according to shareholder info material & sessions by the company. The cobalt extraction is not just a byproduct but a necessary step to comply with CRMA status, which the company is keen to utilize in trying to expedite the permission process.

This dual approach raises concerns about the transparency and environmental implications of the project. The local community may not be fully aware that the primary intent of the mine is gold extraction, with cobalt and uranium also playing significant roles but framed differently for strategic reasons. Finlands GTK geological organization has stated ever since 80’ties the status of uranium in the LAT66 prime area, yet no mention of it by the company.

Furthermore, LAT66's approach to comparing its project with other tourism and mining locations, like the ski resorts in Ruka and Levi, is notably misleading. Levi is primarily known as a party-centric ski resort and lacks the national parks that contribute to the broader appeal of the Ruka area. Ruka is cherished for its wilderness and year-round tourism that extends beyond skiing to include activities in the nearby national parks.

The proposed mining site in Kuusamo is in direct proximity to key tourism infrastructures and national parks, using the very roads that wilderness tourists travel. This proximity poses a significant threat not only to the environment but also to the local economy, which is heavily reliant on tourism and the natural appeal of the region. Any visible sign of mining activities, as proposed in several of LAT66's site plans, would be likely disastrous for this delicate balance.

It’s important to note that there is not much wilderness left in Europe, which is a key reason for the large and growing tourism in Kuusamo. As climate change makes southern Europe uncomfortably hot during summers and central Europe struggles with rain and heat, more tourists are turning north. Kuusamo’s tourism infrastructure is primed for this influx, offering a refuge with its cooler climate and abundant clean water.

The local community and stakeholders in Kuusamo, including professionals from southern cities who own property in the area, are not universally opposed to mining. However, they are vehemently against initiating any mining projects in this particular region. The area's rich history, reputation, and the volume of visitors make it particularly unsuitable for mining under the current lax regulatory framework by the Finnish government that LAT66 also mentions as “extremely mining friendly” in their shareholder info sessions.

This organized resistance (ProKuusamo) is unique to Kuusamo and reflects the community's deep ties to the region's natural resources, which support not only tourism but also traditional reindeer livelihoods. They are well-connected and prepared & willing to take legal action to protect their environment and livelihoods. The concerns are compounded by the government's insufficient regulations on mining waste and water pollution, which are notably lenient compared to the standards for other waste management areas. This discrepancy has led to environmental damages in similar contexts, notably in northern Sweden.

In response, numerous citizen initiatives are actively demanding a comprehensive overhaul of mining laws to ensure stricter oversight and enforcement of regulations concerning clean water and proper waste ground structures for mine waste areas. These initiatives are not aimed at halting any specific project but are advocating for a broader legislative reform to prevent any mining activity until these stricter regulations are in place. They emphasize that the EU Critical Raw Materials Act (CRMA) does not overrule local implementation laws, and thus, local environmental standards must be upheld.

This growing opposition highlights the community's commitment to preserving the integrity of their local environment and their readiness to challenge any developments that threaten it, advocating for a halt to mining activities until laws are appropriately amended.

Additionally, it's crucial to understand the contextual differences between the Finnish and Swedish approaches to natural resource management, particularly in Lapland. In Sweden, tourism is concentrated much further south, with their mountains and other attractions, while Lapland is often viewed primarily as a resource pool. This is evidenced by the CRMA application in Sweden near Gränna, close to a significant lake in the southern part of the country, which has faced substantial opposition. This situation mirrors the controversy in Kuusamo, where the proposed mining site is similarly ill-suited for such development due to its environmental and tourism value.
Finland's approach to its Lapland region differs significantly. Unlike Sweden, Finland does not have mountains but - Lapland is closest to that with the fjells and it is diverse natural landscapes that support ski centers, nature tourism, and the forest industry. This area is more populated and culturally integrated with nature-based activities, making any disruptive activities like mining more contentious and impactful.

The local organization of LAT66 is aware of these nuances but continues to promote a different narrative of there not being any effect to other livelihoods if there would be a mine. This is particularly concerning given the organization's financial status and the significant gaps in their preparation for mining operations, such as yet to be seen submission of the required environmental analysis package for obtaining a mining permit. These factors raise serious questions about the viability and integrity of LAT66's operations. The juxtaposition of their underpreparedness with the strategic misrepresentation of the project's impacts suggests that the operation may not be as feasible or imminent as projected, leading stakeholders to question the real intentions behind LAT66's persistent push in this region.

Yet, this is exactly where LAT66 plans to establish what they dubiously promote as a cobalt mine to locals and the EU, and a gold mine to investors. The irony of this dual narrative does not escape those who see the clear misalignment between the company’s statements and the stark environmental and economic realities of the area.

LAT66, a junior company, has shown potential signs of financial instability and a lack of readiness for the extensive requirements of mining operations. Notably, the company has not submitted any environmental analysis package that is crucial for acquiring a mining permit. This omission is a significant red flag as it questions the company's preparedness and commitment to complying with environmental regulations.

The local narrative presented by LAT66 contrasts starkly with these operational shortcomings. The company has been spinning a different version of events to the local community, suggesting a disconnect between their public statements and their actual operational capacity. This discrepancy raises concerns about the genuineness of the project. Is LAT66 merely stringing along the Kuusamo story to maintain investor interest while scrambling to find viable opportunities elsewhere?

Moreover, the involvement of what some might describe as 'cowboy-like funders'—investors known for high-risk ventures—adds another layer of complexity and uncertainty. The strategic use of a top lobbyist in Finland to handle a project in a small northern village further amplifies the skepticism regarding the project's legitimacy and feasibility.

For stock owners and potential investors in LAT66, these factors are critical. They paint a picture of a company that may be overpromising while underdelivering.

TEKOÄLYN KÄÄNNÖKSET SUOMEKSI:

ESSEE: Veden turvaaminen vai kullan tavoittelu? Kuusamon dilemma Lat66:n kaivoshankkeen kanssa

Tänään haluan keskustella ajankohtaisesta asiasta, joka on äskettäin noussut esiin Kuusamossa, Suomessa, ja kehottaa meitä harkitsemaan uudelleen sijoitusprioriteettejamme maailmanlaajuisten vesipulan trendien valossa.

Harhaanjohtavat lupaukset Kuusamossa

Alun perin Kuusamon kaivoshanke, jota Lat66:n lobbaaja ajoi, esitettiin vähävaikutteisena toimintana – luvattiin pieni reikä maahan, ja mineraalien erottelu tapahtuisi muualla, kaukana kansallispuistosta ja kriittisistä vesivaroista. Tämä perusteltiin tarpeella saada mineraaleja, kuten kobolttia, puolustukseen ja liikenteen sähköistämiseen, mikä viittasi kestävään lähestymistapaan, joka säästäisi paikallista ympäristöä. Kuitenkin kertomus on muuttunut radikaalisti. Sama paikka ehdotetaan nyt kehitettäväksi avoimeksi, itsenäiseksi kultakaivokseksi, aivan kuten aiemmin kumottu Dragon Mining -konsepti. Tämä edustaa merkittävää laajennusta sekä hankkeen mittakaavassa että sen mahdollisessa ympäristövaikutuksessa, mikä on suoraan ristiriidassa aiempien vakuutusten kanssa.

Euroopan kasvava vesipula

Vesirikkaiden alueiden, kuten Kuusamon, säilyttämisen tärkeys käy ilmeiseksi, kun tarkastelemme laajempaa eurooppalaista kontekstia. Euroopan ympäristökeskuksen mukaan vesipula vaikutti 34 %:iin Euroopan unionin alueesta vähintään yhden kauden aikana vuonna 2022. Ilmastonmuutoksen odotetaan pahentavan tätä ongelmaa, joten makean veden varantojen strategista merkitystä ei voida liioitella.

Pohjavesi: Jyrkkä kontrasti Euroopan ja Australian välillä

Euroopassa ja erityisesti paikoissa kuten Kuusamo, pohjavesi on usein vain muutaman metrin päässä pinnasta, mikä tekee siitä suhteellisen helppoa päästä käsiksi ja erittäin alttiiksi pintatoimintojen saastumiselle. Tämä on jyrkässä kontrastissa Australiaan, jossa pohjavesi voi löytyä paljon syvemmältä, joskus useiden satojen metrien syvyydestä. Tämä ero korostaa Kuusamon vesivarojen haavoittuvuutta kaivostoiminnalle, joka voisi peruuttamattomasti vaikuttaa makean veden laatuun ja saatavuuteen.

Maailmanlaajuinen siirtymä vesivarojen investointeihin

Kun otetaan huomioon puhtaan, helposti saatavilla olevan veden kasvava arvo, jota jatkuva tutkimus ja politiikan muutokset korostavat maailmanlaajuisesti, Kuusamon kaltaiset alueet edustavat paitsi ekologisia aarteita myös kriittisiä resursseja maailmanlaajuisessa taistelussa vesipulaa vastaan. Sijoittajina on tärkeää tunnistaa, että tällaisten resurssien säilyttämisen pitkän aikavälin arvo voi ylittää lyhyen aikavälin voitot kaivoshankkeista.

Paikallinen perintö ja vastustus

Kuusamon paikallisyhteisöllä on syvään juurtunut historia vesivarojensa suojelemisessa, mikä näkyy kuuluisasti "Koskisodissa". Nämä historialliset tapahtumat heijastavat yhteisön pitkäaikaista sitoutumista luonnonvesilähteidensä suojelemiseen laajamittaista teollista hyväksikäyttöä vastaan. Ehdotettu kaivosalue sijaitsee lähellä kriittisiä vesiväyliä, joita käytetään asuin- ja virkistystarkoituksiin, mukaan lukien kalastus ja koskenlasku, jotka eivät ole vain ekologisia toimintoja, vaan myös merkittäviä taloudellisia tekijöitä matkailun kautta. Vuonna 2023 Ruka-Kuusamon matkailusektori tuotti merkittäviä taloudellisia hyötyjä, jotka olivat 152,7 miljoonaa euroa suorina tuloina, mikä edustaa 17,34 % kaikesta alueen teollisuuden liikevaihdosta. Kuten aiemmassa viestissäni tällä foorumilla, tämä perustuu alueen luontomatkailuun eikä vain hiihtomatkailuun, jossa alueen kolme kansallispuistoa ja joet + Kitkajärvi ovat alueen menestyksen pääsyyt – tämä on ainutlaatuista juuri tälle Kuusamon alueelle. Jos yhdistät paikallisten ylpeyden, rakkauden ja tiedon koko Suomen maassa, joka tunnetaan yli 180 000 järvestään, näet, miksi sosiaalinen hyväksyntä on mahdotonta.

YLE "Suomen presidentti ylistää 'alamäkiuinti' kilpailua" Oulangan kansallispuistossa, joka sijaitsee lähellä ehdotettua LAT66-kaivosta. https://yle.fi/a/74-20100719 – tämä antaa käsityksen siitä, millaisia vedet ovat.

Kehotus priorisoida veden suojelu

Tilanne Kuusamossa toimii tapaustutkimuksena maailmanlaajuiselle sijoitusprioriteettien muutokselle. Kun vesipula tulee yhä kiireellisemmäksi maailmanlaajuiseksi ongelmaksi, sijoittaminen veden suojeluun ja infrastruktuuriin, sen sijaan että sijoitettaisiin hankkeisiin, jotka voisivat vaarantaa nämä resurssit, näyttää paitsi kestävämmältä valinnalta myös mahdollisesti kannattavammalta strategialta pitkällä aikavälillä.

Lopuksi, harkitkaamme sijoitusvalintojemme laajempia vaikutuksia. Maailmassa, jossa vesi on yhä niukempaa, vesivarojen, kuten Kuusamon, suojeleminen ja niihin sijoittaminen voi olla avain kestävään ja kannattavaan sijoitusstrategiaan.

Toivon, että tämä viesti rohkaisee meitä ajattelemaan kriittisesti, mihin ja miten sijoitamme, erityisesti maailmassa, jossa ympäristön kestävyys on yhä keskeisempi taloudellisen menestyksen kannalta.

LAT66:n kiista: ympäristö- ja yhteisövaikutukset Kuusamossa, essee

Essee: LAT66 (DCX/LAT) -kaivoshanke, joka on suunniteltu Kuusamon alueelle Suomessa, alueelle, joka tunnetaan koskemattomasta erämaastaan ja vilkkaasta luontomatkailustaan. Tämä alue sijaitsee ainutlaatuisesti kolmen kansallispuiston, Oulangan, Riisitunturin ja Sallan, muodostaman kolmion keskellä, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä paikalliselle matkailualalle, joka houkuttelee yhä enemmän vierailijoita eri puolilta Eurooppaa ja Yhdysvaltoja.

LAT66-hanke, jota markkinoidaan ensisijaisesti sijoittajille kultakaivoksena ja paikallisesti kobolttihankkeena EU:n kriittisten raaka-aineiden lain (CRMA) nojalla, herättää merkittäviä ympäristö- ja sosiaalisia huolenaiheita. Mahdollinen kaivosalue sijaitsee epämiellyttävän lähellä näitä kansallispuistoja, ja kaivostoiminnan vaikutukset voivat näkyä suoraan reiteillä, joita kymmenet tuhannet luonto- ja erämaamatkailijat käyttävät vuosittain. Tämä näkyvyys korostuu entisestään, kun otetaan huomioon yli 3 000 loma-asuntoa Pohjois-Kuusamon alueella, jotka ovat riippuvaisia alueen koskemattomista vesistä, kalastuksesta ja kansallispuistojen koskemattomasta luonnonympäristöstä.

LAT66 hyödyntää strategisesti EU:n kriittisten raaka-aineiden lakia (CRMA) hankkeen nopeuttamiseksi, markkinoimalla sitä ensisijaisesti paikallisesti kobolttihankkeena. Tämä strateginen asema CRMA:n nojalla on ratkaisevan tärkeä, koska se mahdollistaa hankkeen mahdollisen nopean etenemisen erilaisten sääntely- ja ympäristöesteiden läpi. On tärkeää ymmärtää, että koboltin louhinta on toissijaista kultakaivoksen ensisijaiselle tavoitteelle osakkeenomistajien tiedotusmateriaalin ja yhtiön istuntojen mukaan. Koboltin louhinta ei ole vain sivutuote, vaan välttämätön vaihe CRMA-aseman noudattamiseksi, jota yhtiö haluaa hyödyntää lupaprosessin nopeuttamiseksi.

Tämä kaksijakoinen lähestymistapa herättää huolta hankkeen läpinäkyvyydestä ja ympäristövaikutuksista. Paikallinen yhteisö ei välttämättä ole täysin tietoinen siitä, että kaivoksen ensisijainen tarkoitus on kullan louhinta, ja koboltti ja uraani ovat myös merkittävässä roolissa, mutta ne esitetään eri tavalla strategisista syistä. Suomen GTK-geologinen organisaatio on ilmoittanut 80-luvulta lähtien uraanin tilasta LAT66:n pääalueella, mutta yhtiö ei ole maininnut sitä.

Lisäksi LAT66:n lähestymistapa verrata hankettaan muihin matkailu- ja kaivoskohteisiin, kuten Rukan ja Levin hiihtokeskuksiin, on huomattavan harhaanjohtava. Levi tunnetaan ensisijaisesti bilekeskeisenä hiihtokeskuksena, jolta puuttuvat kansallispuistot, jotka lisäävät Rukan alueen laajempaa vetovoimaa. Ruka on arvostettu erämaastaan ja ympärivuotisesta matkailustaan, joka ulottuu hiihtämisen lisäksi myös läheisten kansallispuistojen aktiviteetteihin.

Ehdotettu kaivosalue Kuusamossa sijaitsee suoraan keskeisten matkailuinfrastruktuurien ja kansallispuistojen läheisyydessä, käyttäen samoja teitä, joita erämaamatkailijat kulkevat. Tämä läheisyys uhkaa merkittävästi paitsi ympäristöä myös paikallista taloutta, joka on voimakkaasti riippuvainen matkailusta ja alueen luonnon vetovoimasta. Kaivostoiminnan näkyvät merkit, kuten useissa LAT66:n suunnitelmissa ehdotetaan, olisivat todennäköisesti tuhoisia tälle herkälle tasapainolle.

On tärkeää huomata, että Euroopassa ei ole paljon erämaata jäljellä, mikä on keskeinen syy Kuusamon kasvavalle matkailulle. Ilmastonmuutoksen myötä Etelä-Euroopasta tulee epämiellyttävän kuuma kesäisin ja Keski-Eurooppa kamppailee sateiden ja kuumuuden kanssa, yhä useammat turistit suuntaavat pohjoiseen. Kuusamon matkailuinfrastruktuuri on valmis tähän tulvaan, tarjoten turvapaikan viileämmällä ilmastollaan ja runsaalla puhtaalla vedellään.

Paikallinen yhteisö ja sidosryhmät Kuusamossa, mukaan lukien etelän kaupunkien ammattilaiset, joilla on omaisuutta alueella, eivät ole yksimielisesti kaivostoimintaa vastaan. He vastustavat kuitenkin jyrkästi minkään kaivoshankkeen aloittamista tällä erityisellä alueella. Alueen rikas historia, maine ja kävijämäärä tekevät siitä erityisen sopimattoman kaivostoiminnalle nykyisen Suomen hallituksen löysän sääntelykehyksen alla, jota LAT66 myös mainitsee "erittäin kaivosystävällisenä" osakkeenomistajien tiedotustilaisuuksissa.

Tämä järjestäytynyt vastarinta (ProKuusamo) on ainutlaatuinen Kuusamolle ja heijastaa yhteisön syviä siteitä alueen luonnonvaroihin, jotka tukevat paitsi matkailua myös perinteisiä poronhoitoelinkeinoja. He ovat hyvin verkostoituneita ja valmiita ryhtymään oikeustoimiin ympäristönsä ja elinkeinojensa suojelemiseksi. Huolenaiheita pahentavat hallituksen riittämättömät säädökset kaivosjätteistä ja vesien saastumisesta, jotka ovat huomattavan löyhiä verrattuna muiden jätehuoltoalueiden standardeihin. Tämä ero on johtanut ympäristövahinkoihin vastaavissa yhteyksissä, erityisesti Pohjois-Ruotsissa.

Vastauksena lukuisat kansalaisaloitteet vaativat aktiivisesti kattavaa kaivoslakien uudistusta varmistaakseen tiukemman valvonnan ja säädösten täytäntöönpanon puhtaan veden ja kaivosjätealueiden asianmukaisten jäterakenteiden osalta. Nämä aloitteet eivät tähtää minkään tietyn hankkeen pysäyttämiseen, vaan ne ajavat laajempaa lainsäädännön uudistusta estääkseen minkään kaivostoiminnan aloittamisen, ennen kuin nämä tiukemmat säädökset ovat voimassa. He korostavat, että EU:n kriittisten raaka-aineiden laki (CRMA) ei syrjäytä paikallisia täytäntöönpanolakeja, ja siksi paikallisia ympäristöstandardeja on noudatettava.

Tämä kasvava vastarinta korostaa yhteisön sitoutumista säilyttämään paikallisen ympäristönsä koskemattomuuden ja valmiuttaan haastaa kaikki kehityshankkeet, jotka uhkaavat sitä, vaatimalla kaivostoiminnan keskeyttämistä, kunnes lait on asianmukaisesti muutettu.

Lisäksi on tärkeää ymmärtää kontekstuaaliset erot Suomen ja Ruotsin lähestymistavoissa luonnonvarojen hallintaan, erityisesti Lapissa. Ruotsissa matkailu keskittyy paljon etelämmäksi, vuorille ja muihin nähtävyyksiin, kun taas Lappi nähdään ensisijaisesti resurssialtaana. Tämä näkyy CRMA-hakemuksessa Ruotsissa lähellä Grännaa, merkittävän järven lähellä maan eteläosassa, joka on kohdannut huomattavaa vastustusta. Tämä tilanne peilaa Kuusamon kiistaa, jossa ehdotettu kaivosalue on samoin sopimaton tällaiselle kehitykselle sen ympäristö- ja matkailuarvon vuoksi.

Suomen lähestymistapa Lapin alueeseen eroaa merkittävästi. Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa ei ole vuoria, mutta Lappi on lähimpänä sitä tuntureineen ja monimuotoisine luonnonmaisemineen, jotka tukevat hiihtokeskuksia, luontomatkailua ja metsäteollisuutta. Tämä alue on asutumpi ja kulttuurisesti integroituneempi luontopohjaisiin aktiviteetteihin, mikä tekee kaivostoiminnan kaltaisista häiritsevistä toimista kiistanalaisempia ja vaikutuksiltaan merkittävämpiä.

AT66:n paikallisorganisaatio on tietoinen näistä vivahteista, mutta jatkaa eri narratiivin edistämistä, jonka mukaan kaivostoiminnalla ei olisi vaikutusta muihin elinkeinoihin. Tämä on erityisen huolestuttavaa, kun otetaan huomioon organisaation taloudellinen tilanne ja merkittävät puutteet heidän valmisteluissaan kaivostoimintaa varten, kuten vaaditun ympäristöanalyysipaketin toimittamatta jättäminen kaivosluvan saamiseksi. Nämä tekijät herättävät vakavia kysymyksiä LAT66:n toiminnan toteutettavuudesta ja luotettavuudesta. Heidän valmistautumattomuutensa ja hankkeen vaikutusten strateginen vääristely viittaavat siihen, että toiminta ei ehkä ole niin toteuttamiskelpoinen tai välitön kuin on esitetty, mikä saa sidosryhmät kyseenalaistamaan LAT66:n jatkuvan painostuksen todelliset tarkoitukset tällä alueella.

Silti juuri tänne LAT66 suunnittelee perustavansa sen, mitä se kyseenalaisesti markkinoi paikallisille ja EU:lle kobolttikaivoksena ja sijoittajille kultakaivoksena. Tämä kaksijakoinen narratiivi ei jää huomaamatta niiltä, jotka näkevät selkeän ristiriidan yhtiön lausuntojen ja alueen jyrkkien ympäristö- ja taloudellisten realiteettien välillä.

LAT66, junioriyhtiö, on osoittanut mahdollisia merkkejä taloudellisesta epävakaudesta ja valmiuden puutteesta kaivostoiminnan laajoihin vaatimuksiin. Huomionarvoista on, että yhtiö ei ole toimittanut mitään ympäristöanalyysipakettia, joka on ratkaisevan tärkeä kaivosluvan saamiseksi. Tämä laiminlyönti on merkittävä varoitusmerkki, koska se kyseenalaistaa yhtiön valmiuden ja sitoutumisen ympäristösäädösten noudattamiseen.

LAT66:n esittämä paikallinen narratiivi on jyrkässä ristiriidassa näiden toiminnallisten puutteiden kanssa. Yhtiö on pyörittänyt erilaista tapahtumien versiota paikalliselle yhteisölle, mikä viittaa katkokseen heidän julkisten lausuntojensa ja todellisen toimintakapasiteettinsa välillä. Tämä ristiriita herättää huolta hankkeen aitoudesta. Onko LAT66 vain vetämässä Kuusamon tarinaa pitääkseen sijoittajien kiinnostuksen yllä samalla kun se etsii elinkelpoisia mahdollisuuksia muualta?

Lisäksi joidenkin "cowboy-tyyppisiksi rahoittajiksi" kuvailemien sijoittajien – korkean riskin hankkeista tunnettujen sijoittajien – osallistuminen lisää monimutkaisuutta ja epävarmuutta. Huippulobbaajan strateginen käyttö Suomessa pienen pohjoisen kylän hankkeen hoitamiseksi lisää entisestään epäilyksiä hankkeen laillisuudesta ja toteutettavuudesta.

Osakkeenomistajille ja potentiaalisille sijoittajille LAT66:ssa nämä tekijät ovat kriittisiä. Ne maalaavat kuvan yhtiöstä, joka saattaa luvata liikaa ja toimittaa liian vähän.